Yhdistyksen nimi on Suomen Pyreneläiset r.y ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Pyreneittenkoirien sekä Pyreneittenpaimenkoirien kasvattamista ja jalostamista Suomessa sekä levittää tietoa näistä roduista, hoidosta, pidosta ja käytöstä.
Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa :
Yhdistyksen toiminta kattaa koko maan. Varoja kerätään jäsenmaksuilla, järjestämällä arpajaisia, myyjäisiä ynnä muita vastaavanlaisia tilaisuuksia. Yhdistyksellä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja. Yhdistyksellä on oikeus omistaa kiinteää omaisuutta
Yhdistyksen toiminnassa käytetään molempia kotimaisia kieliä, kuitenkin siten, että yhdistyksen julkaisut ja kiertokirjeet voidaan laatia yksinomaan suomen kielellä. Kokous- ja pöytäkirjakieli on suomi.
Yhdistys voi olla jäsenenä sekä koti- että ulkomaisissa kenneljärjestöissä. Yhdistys on Suomen kennelliitto - Finska Kennelklubbe r.y :n jäsen.
Yhdistyksen jäsenet ovat joko varsinaisia jäseniä, perhejäseniä, tuomarijäseniä tai kunniajäseniä. Varsinaiseksi jäseneksi pääsee hallituksen hyväksymä henkilö suoritettuaan syyskokouksen vahvistaman jäsenmaksun. Perhejäsenen, joka on varsinaisen jäsenen perheeseen kuuluva henkilö, jäsenmaksu on ½ varsinaisen jäsenen jäsenmaksusta eikä oikeuta saamaan yhdistyksen virallista julkaisua. Tuomarijäseneksi hallitus voi kutsua rodun koti- tai ulkomaisen ulkomuototuomarin. Kunniapuheenjohtajaksi (ainoastaan yksi kerrallaan) tai kunniajäseneksi voidaan kutsua hallituksen esityksestä henkilö, jolle yhdistys tahtoo osoittaa kunnioitusta ja kiitollisuutta. Ehdotus alistetaan yhdistyksen varsinaisen kokouksen ratkaistavaksi, jolloin päätöksen tekoon vaaditaan ¾ annetuista äänistä. Kunniapuheenjohtajalla, tuomari- ja kunniajäsenillä on samat oikeudet kuin varsinaisilla jäsenillä, mutta he ovat vapaat kaikista jäsenmaksuista.
Yhdistyksen kaikki 15 vuotta täyttäneet jäsenet ovat äänivaltaisia. Alle 15-vuotiaalla jäsenillä on puhevalta.
Yhdistyksen syyskokous määrää vuosittain jäsenmaksujen suuruudet.
Jos jäsen haluaa erota yhdistyksestä, on hänen siitä ilmoitettava kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle, tai ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Jäsen on vapaa jäsenyydestään ja sen aiheuttamista velvoitteista seuraavan kalenterivuoden alusta.
Jäsen voidaan hallituksen päätöksellä erottaa, ellei hän ole kehotuksesta huolimatta suorittanut jäsenmaksuaan. Hallituksen esityksestä voi yhdistyksen kokous ¾ äänten enemmistöllä erottaa jäsenen joko lopullisesti tai määräajaksi, kun tämä :
Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja 8 jäsentä. Lisäksi vuosikokous valitsee kaksi varajäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta paitsi puheenjohtajalla yksi (1) vuosi. Hallitus nimeää sihteerin, rahastonhoitajan sekä muut tarvittavat toimihenkilöt sekä valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Vuosittain on erovuorossa 4 varsinaista jäsentä sekä yksi varajäsen. Ensimmäisen vuoden erovuoroiset jäsenet määrätään arvalla hallitusta ensi kertaa valittaessa. Hallituksen puheenjohtaja sekä erovuoroiset jäsenet valitaan vuosittain. Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa. Hallitus voi määrätä rahastonhoitajan tai sihteerin kirjoittamaan yksin yhdistyksen nimen.
Hallitus kokoontuu tarpeen vaatiessa puheenjohtajan kutsumana tai jos vähintään 4 sen jäsentä haluaa. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla. Vaikka hallitus olisi täysimääräinen se voi oikeuttaa varajäsenet osallistumaan kokouksiinsa. Tällöin hallituksen ollessa päätösvaltainen varajäsenillä ei ole äänioikeutta. Hallitus voi kutsua avukseen ulkopuolisia asiantuntijoita. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, mutta henkilövaaleissa arpa.
Hallituksen tehtävänä on :
Yhdistyksen toimintavuosi on kalenterivuosi. Tilit päätetään kalenterivuosittain.
Vuodessa järjestetään kaksi varsinaista kokousta , syyskokous sekä vuosikokous. Kutsu kokouksiin on toimitettava jäsenille kirjallisesti 14 vuorokautta ennen kokousta, tai ilmoittamalla siitä yhdistyksen julkaisussa 14 vuorokautta ennen kokousta. Syyskokous pidetään marraskuun loppuun mennessä. Vuosikokous pidetään maaliskuun loppuun mennessä.
Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat :
Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat :
Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, milloin yhdistyksen aikaisempi kokous on niin päättänyt, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa perättäisessä, vähintään yhden kuukauden väliajoin pidettävässä kokouksessa. Ehdotuksen on kummassakin kokouksessa saavutettava vähintään ¾ annetuista äänistä. Toisen kokouksista on oltava vuosikokous.
Yhdistyksen purkautuessa tulevat sen varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti jollekin kennelasiaa tai eläinsuojelua ajavalle rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle.
Muutoin noudatettakoon yhdistyslain määräyksiä.